Syväterävyys tarkoittaa sitä, kuinka suuri alue syvyyssuunnassa näkyy terävänä. Toisin sanoen aukon avulla saadaan tausta joko sumenemaan tai pysymään tarkkana. Aukon lisäksi myös objektiivin polttoväli ja kuvausetäisyys vaikuttavat taustan sumeuden muodostumiseen. Syväterävyyttä määritellään siis aukon, eli f-arvon avulla. Kameroissa on objektiivista riippuen käytössä erilaisia f-arvoja pienestä suureen.
F-arvot menevät alkuun helposti sekaisin, sillä mitä suurempi aukko on sitä pienempi f-luku ja sama toisinpäin. Suuren aukon avulla saadaan luotua kapea syväterävyys, joka tarkoittaa että suurin osa taustasta sumentuu ja vain tarkennettu kohde piirtyy selkeästi. Mitä suurempi f-luku, sen pienempi aukko ja laajempi syväterävyys, eli pienellä aukolla koko kuva pysyy tarkempana.
Objektiiveista
Objektiiveja on kahdenlaisia, kiinteän polttovälin objektiiveja sekä zoomattavia objektiiveja. Kiinteän polttovälin objektiivit voidaan karkeasti jakaa tiettyihin kuvaustarkoituksiin seuraavan listan mukaisesti:
- 28mm - Flat lay -kuvat
- 50mm - Muistuttaa ihmisen näkemää, sisustuskuvat
- 85mm - Muotokuvat
Lyhyt 28mm objektiivi sopii flat lay -kuviin parhaiten, sillä se mahdollistaa laajemman näkyvyyden vaikka kamera olisi suhteellisen lähellä kuvattavaa kohdetta. Kiinteän polttovälin objektiiveissa on myös sekin etu, että usein hintoja verrattaessa ne sisältävät useampia f-arvoja kuin vastaavan hintaiset zoomattavat objektiivit.
Ennen valokuvan ottamista tehtävät kameran esiasetukset
Ennen kuin aloitat valokuvien ottamisen, on hyvä tehdä muutama asia. Vaihda kameraan muistikortti/muistikortit, tai alusta siellä valmiina oleva kortti/kortit. Määrittele kuvanlaatu, haluatko ottaa raw- eli niin sanottuja raakakuvia vai heikompi laatuisia jpeg-kuvia. Lisäksi voit määrittää jpeg kuvan laadun erikseen. Raw-kuva on paremmin käsiteltävä, mutta huomattavasti jpeg kuvaa raskaampi. Jos kamerassasi on kaksi muistikorttipaikkaa, voit tallentaa toiselle kortille jpeg kuvat ja toiselle raakakuvat. Jpeg toimii mainiosti niin sanottuna esikatselukuvana, ja sen laatu voi olla heikkokin jos tarkoituksenasi on käyttää raw-kuvia. Jos taas käytät pelkkiä jpeg kuvia, niihin kannattaa valita paras mahdollinen kuvanlaatu.
Valitse objektiivi tulevien kuvien mukaan, ja tarkista että olet valinnut sekä objektiivin että rungon tallennustilaksi automaattitilan.
ISO-arvon voit määritellä kameran asetuksista joko ennakkoon, tai muokata sitä vasta sitten kun otat valokuvia. Mitä valoisammat olosuhteet, sen pienempi ISO-arvo riittää. Hämärässä tai pimeässä kuvatessa kannattaa, toki mahdollisuuksien mukaan, ISO-arvon kasvattamisen sijaan käyttää lisävaloja tai pidempää valotus- eli suljinaikaa. Syy tähän johtuu siitä, että suuri ISO-arvo tekee kuvasta rakeisen. Kannattaa myös muistaa, että pitkä suljinaika vaatii jalustan käyttöä. ISO-arvon lisäksi myös aukko, eli f-arvo vaikuttaa kuvan valoisuuteen. Mitä suurempi aukko sen nopeampaa valo menee sen läpi. Pieni aukko taas vaatii pidemmän suljinajan jota voi lyhentää ISO-arvon avulla. Toisin sanoen siis, aukko, suljinaika ja ISO-arvo liittyvät toisiinsa hyvinkin tiiviisti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti