Värioppi

Värioppi käsittelee sanansa mukaisesti värejä, niiden vaikutuksia, käyttöä sekä erilaisia väri-ilmiöitä. Värioppiin kuuluu useita erilaisia väriteorioita, joiden tarkoituksena on kertoa mistä värit koostuvat ja miksi ne näyttävät siltä kuin näyttävät. 

Väriteorioiden keskeisiä käsitteitä ovat esimerkiksi

• Värikokemukset
• Värikonstassi eli värin muuttumattomuus
• Havainto-olosuhteet ja niiden vaikutukset väreihin
• Unitaariset värit
• punainen, vihreä, sininen, keltainen
• Binaariset värit, eli värit jotka on sekoitettu, esimerkiksi violetti
• Erilaiset teesit

Värioppi ja väriympyrän merkitys

Väriympyrä on väriopin kannalta keskeinen työkalu. Sen värit järjestellään spektrin, eli värikirjon, mukaisesti punaisesta sinipunaiseen, ja mukaan on yleensä aina lisätty spektriin kuulumattomat purppuran sävyt. Päävärien välissä olevat välivärit muodostuvat päävärejä sekoittamalla. Ruskeaväri saadaan tehtyä joko vastavärejä tai kaikkia päävärejä sekoittamalla. Pää-, väli- ja vastavärit sekä väriharmonia ovat väriopin kannalta keskeisiä käsitteitä.

Värioppi käsittelee myös pää-, väli- ja vastavärejä.

Värin ominaisuudet

• Kylläisyys
• Sävy
• Valööri

Kylläisyys kertoo värin pigmenttisyydestä sekä puhtaudesta, toisin sanoen se määrittää värin voiman. Mitä punaisempana punainen väri näkyy, sen kylläisempi se on. 

Sävy puolestaan kertoo missä kohdalla spektriä väri sijaitsee. Vaikka sävyjä voidaan määritellä perussävyihin; keltainen, punainen, sininen ja vihreä, on niitä todellisuudessa loputon määrä. Värin tummuus tai kylläisyys ei vaikuta itse sävyyn.

Valööri näyttää värin tummuusasteen. Värien tummuusasteiden erottaminen on aluksi haastavaa, joten sitä helpottaakseen värit voi muuttaa mustaharmaiksi. Lisäksi tummuusasteen erottamisessa voi käyttää apuna tummuusaste taulukkoa. Kun värin tummuusasteet oppii erottamaan, se parantaa niin piirustusten, maalausten kuin valokuvienkin ilmettä.