Näyteikkuna

Pop-taide on vaikuttanut näyteikkunoiden rakentamiseen oleellisesti. Vaikka näyteikkunoita on ollut ennen 50-60-luvuilla syntynyttä pop-taidetta, on siitä poimittu runsaasti vaikutteita ikkunoiden rakentamiseen. Keskeisiä pop-taiteilijoita ovat olleet Roy Lichtenstein, Andy Warhol, Keith Harring, Yayoi Kusama, Claes Oldenburg, Takashi Murakami, Harro Koskinen. 

Pop-taide on herättänyt ihmisiä ajattelemaan niin sanotusti laatikon ulkopuolelta. Räikeät väriparit, kontrastit, rasterisuus ja koolla leikitteleminen ovat aikanaan olleet ennen kuulumattomia asioita. Lisäksi asioiden toisto nousee pop-taiteesta merkittävästi esille. Näyteikkunat sekä esillepanot ovat niin sanotusti kaupallista taidetta, joka herättelee asiakkaan kiinnostuksen myytävään tuotteeseen. Alapuolella muutamia esimerkkejä Pop-taiteesta. Etenkin Andy Warholin maalaamat soppatölkit voisivat olla oikeastikin sellaisenaan myynnissä.


Andy Warholin maalaamia soppa tölkkejä.
Andy Warhol - Campbells soup 

Yayoi Kusaman kurpitsa teoksen peilihuone
Yayoi Kusama peilihuoneessa (pumpkin, 1991). Yayoi Kusama nähdään usein osana hänen taideteostaan.

Näyteikkuna

Näyteikkuna on kivijalka myymälälle loistava visuaalisen markkinoinnin väline. Sen avulla mainoksesi on saatavilla 24/7, aina kun potentiaalinen asiakas ohittaa myymäläsi. Näyteikkunan täytyy välittää asiakkaan kiinnostuksen herättävä viesti parissa sekunnissa. Se myös rakentaa myymälämielikuvaa, ja siten luo asiakkaalle halun tulla sisälle myymälään. Hyvin tehdyn näyteikkunan avulla voi myös erottautua kilpailijoista, sekä lisätä ikkunaan sijoitetun tuotteen myyntiä. Hyvä ja harkittu valaistus, sekä epäsuoran ja kohtisuoran valon onnistunut käyttö korostaa valittuja tuotteita entisestään. 

Näyteikkuna on osa markkinoinnin kokonaisviestintäketjua ja siinä voi hyödyntää AIDA-mallia eli

  • A = attention = asiakkaan huomion herättäminen
  • I = interest = kiinnostuksen herättäminen
  • D = desire = saat aikaan (tai lisäät) ostohalua
  • A = action = saat asiakkaan toimimaan, eli ostamaan

Näyteikkunan rakentamiseen on erilaisia tapoja, sekä usein näyteikkuna on jokin seuraavanlaisista:

  • Avoin, suora näkymä myymälän sisätilaan. Usein kauppakeskuksissa olevien liikkeiden näyteikkunat ovat seuraavanlaisia
  • Takaosa suljettu, usein esimerkiksi Stockmannilla tai merkkiliikkeissä käytetty tapa jolloin näyteikkuna on kapea, umpinainen tila. Mahdollistaa erikoisempienkin näyteikkunoiden rakentamisen, sillä taustan voi tehdä halutunlaiseksi.
  • Matalataustainen ikkuna, usein koruliikkeissä käytetty. Ikkunan yläosasta aukeaa näkymä myymälään, mutta alapuoli on suljettu umpeen. 

Näyteikkuna rakennetaan usein tarinallistetun teeman mukaan. Esimerkiksi jouluikkunan takana voi olla tarina perheestä jouluostoksilla, jolloin ikkunaan on sijoitettu lahjaideoita. Ikkunan sommittelussa kannattaa ottaa huomioon kolmiomaisen rakenteen luominen, haluttu symmetria tai epäsymmetria sekä kultainen leikkaus. Lisäksi tyhjä tila on tärkeä osa toimivaa näyteikkunaa, sillä sen avulla asiakkaan katse saadaan kiinnittymään haluttuun kohtaan. Sommitteluunkin pätee AIDA-malli, sillä hyvä näyteikkuna herättää ensin asiakkaan huomion ja siten herättää kiinnostuksen. Kolmiomaisen rakenteen lisäksi ikkuna voidaan myös sommitella horisontaaliseen tai vertikaaliseen linjaan. Lisäksi diagonaalilinja on tehokas huomion kiinnittäjä, mutta sen käytössä kannattaa olla harkitsevainen, sillä se on jo yksinään voimakas elementti. Graafisen materiaalin lisäksi näyteikkunaan voidaan asentaa erilaisia teippauksia. 

Esimerkki jouluteemaan rakennetusta näyteikkunasta, jonka takaosa on suljettu. 

Jos näyteikkunan värien suunnittelu tuntuu haastavalta, on varmin käyttää kolmisointua eli kolmen värin yhdistelmää. Vaihtoehtoisesti myös monokromia, eli yksivärisyys tai musta-valkoisuus toimivat usein hyvin. Yksiväristä näyteikkunaa tehdessä, on tärkeä korostaa haluttuja kohtia erilaisilla pinnan rakenteilla. 

Tuotteiden ryhmittäminen ja rytmittäminen on myös tärkeää. Sijoita tuotteita ennemmin ryhmiin, kuin ripotellen yksittäin ympäri ikkunaa. On myös tärkeää muistaa jättää tyhjää tilaa ryhmien välille. 

Hintaviestintää tehdessä on tärkeää tehdä niille selkeä lukujärjestys, esimerkiksi ylhäältä alas (paita-sukat). Lapussa, tai kyltissä, on tärkeää myös olla selkeästi linjatut hinnat, jotta sen lukeminen olisi mahdollisimman helppoa.


Pöytäesillepano

Pöytäesillepanoa toteutetaan esimerkiksi a-alueella. Se kannattaa uusia vähintään kahden viikon välein, sekä jättää pöydän reunoihin tyhjää tilaa jotta sen ympäri kiertäminen olisi mahdollisimman helppoa. Myös pöytäesillepanossa on tärkeää rakentaa kokonaisuus jonkin teeman ympärille, sekä huomioida käyttöyhteystuotteet. Mikäli vaatteita viikataan pinoon, on tärkeää että pinot ovat tasaisia. Pöydän alinta hyllyä voi käyttää myös täydennystilana. Ryhmittäminen ja rytmittäminen, kolmiomainen rakenne sekä aiemmin mainitsemani hintaviestintä ovat tärkeitä myös pöytäesillepanoa luodessa. 


Esimerkki jouluteemaisesta pöytäesillepanosta, jossa toteutuu kolmiomainen rakenne. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti