Visuaalinen markkinointi

Visuaalinen markkinointi on yksi osa isoa markkinoinnin kokonaisuutta. Se on niin sanottu hiljainen myyjä, joka pystyy vaikuttamaan asiakkaan ostopäätöksiin. Lisää visuaalisesta markkinoinnista alempana postauksessa.

Mitä markkinointi on ja miten se eroaa markkinointiviestinnästä? 

Markkinointi on muun muassa

• Hinnoittelua
• Kohderyhmän tuntemista ja siten kohderyhmän rajaamista
• Mielenkiinnon herättämistä
• Mielikuvan luomista
• Myynnin edistämistä
• Ostopäätökseen vaikuttamista
• Palvelun tai tuotteen myyntiä edistävää mainostamista 
• Palvelun tai tuotteen näkyvyyden lisäämistä
• Tunnelman ja tunteen luomista

Markkinointiviestintä puolestaan tarkoittaa

• Mainontaa
• Myynninedistämistä
• Suhdetoimintaa
• Henkilökohtaista myyntityötä

Lisäksi yhtenä markkinoinnin perusteena voidaan pitää 4P mallia. 4P tarkoittaa seuraavaa:

• Price = hinta
• Production = tuote
• Promotion = viestintä
• Place = sijainti, eli toisin sanoen saatavuus ja jakelu

Sanotaan että markkinointi on sekä psykologiaa että matematiikkaa. Kuitenkin, kaiken kaikkiaan markkinoinnin tärkeimpänä tavoitteena on tulos. Ja esimerkiksi psykologisen hinnoittelun ja tunteisiin vetoamisen avulla pyritään vain luomaan lisää myyntiä, eli tulosta. Markkinointi tietoisesti vaikuttaa yksilöön. Se tutkii ja tietää miten ihminen toimii ryhmässä, tiedostaa miten yksilöllistä haluavat ovatkin oikeasti laumasieluja (ryhmä vaikuttaa yksilön ostokäyttäytymiseen) ja miksi ihmiset käyttäytyvät myymälässä niin kuin he käyttäytyvät. Esimerkiksi myymälässä niin sanotut pussin perät, eli umpikujat, ovat monesti myynnin kannalta hankalia paikkoja sillä monet ihmiset jättävät menemästä niihin. Siksi kokonaan ympäri kierrettävä myymälä, kuten Ikea toimii hyvin. 

Mitä parempi kyky markkinoinnilla on vaikuttaa kohderyhmään, sitä tuloksellisempaa markkinointi on. Taitava markkinoija luo mielikuvan, että vaikuttaa ostajan järkeen, vaikkakin ostopäätös on kuitenkin aina tunnepohjainen, vaikka ihminen pyrkisi perustelemaan sitä järjellään. Tästä muodostuu myös markkinoinnin perussääntö 

" Kaikki myydään tunteella. Ostajan tulee vain pystyä perustelemaan päätöksensä itselleen ja muille järjellä. "

Markkinointi myös vastaa ihmisen rationaalisuusharhaan, " Minä olen järkevä, sinä olet tyhmä ". Ei kuitenkaan ole olemassa yhtä ja oikeaa, vaan markkinointiin ja sen luomaan ostopäätökseen vaikuttaa myös omat arvot ja asenteet. Ennen kaikkea kyse on tunteesta, mikä minusta tuntuu oikealta. Tähän vaikuttaen markkinointi saa kohderyhmänsä yksilöt toimimaan haluamallansa tavalla.

Visualisti kohderyhmän myynnin edistäjänä

Visualisti voi edistää myyntiä myymälässä kohderyhmän mukaisten esillepanojen avulla. Jotta esillepanot oikeasti vastaisivat liikkeen kohderyhmää, on tärkeää selvittää kohderyhmän tarve. Tarpeen lisäksi kohderyhmä on hyvä jakaa erilaisiin segmentteihin, joista selviävät kohderyhmän sisäiset muuttujat. 

Nämä muuttujat jaetaan yleensä kahteen osaan, koviin ja pehmeisiin. Kovat muuttujat ovat selkeästi mitattavia, ja niitä ovat esimerkiksi tulotaso ja asuinpaikka. Pehmeitä muuttujia puolestaan on hankalampi mitata, ja sellaisia ovat esimerkiksi arvomaailma sekä asenteet. 

On tärkeää miettiä että mikä oikeasti yhdistää segmenttejä. Kohderyhmäläisiä ei esimerkiksi välttämättä kannata jakaa hyvä- ja huonotuloisiin, sillä tuloeroista huolimatta heidän arvomaailmansa saattaa olla sama. Tämän vuoksi kohderyhmän valinta ja rajaaminen segmentteihin voikin olla yllättävän haastavaa.

Niin visualistin kuin markkinoijan suurin virhe on lähteä suunnittelemaan markkinointitoimia ja sisältöjä oman arvomaailmansa kautta. On tiedettävä ja tunnettava kohderyhmänsä, jotta esillepanot ja ennen kaikkea markkinointi onnistuisi. 

Kysyntä ja tarjonta

Kysyntä ja tarjonta ovat termeinä tuttuja, mutta mitä ne oikeastaan tarkoittavat? Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta lopulta aina toisensa? 

Kysyntä tarkoittaa ihmisten tarvetta ostaa jotakin, ja olemme tottuneet että yleensä aina kysyntä luo riitävästi tarjontaa. Koronan myötä kuitenkin opimme että tarjonta ei välttämättä aina ehdi vastaamaan kysyntään. Myös onnistunut markkinointi herättää kysyntää. Esimerkiksi tarpeeksi monta kertaa sosiaalisessa mediassa vastaantullut mainos luo helposti tarpeen, vaikka se tarve ei olisikaan todellinen.

Tarjonta puolestaan tarkoittaa tarjolla olevia tuotteita ja palveluita. Usein tarjonta luo kysyntää, esimerkiksi sesongeiksi esille tulevat tuotteet, kuten jouluvalot, luovat niille kysyntää. Monikaan meistä ei välttämättä osannut kaivata robotti-imuria, ennen kuin sellainen tuotiin markkinoille. Lisäksi tuotteen toisto myymäläkierron varrella herättää usein kysyntää, tästä esimerkkinä ympäri Ikeaa olevat lampaantaljat. 

Visuaalinen markkinointi

Visuaalinen markkinointi on elämyksien ja tunteiden luomista, mielikuvien herättämistä sekä myymälässä ihmisten aisteihin vaikuttamista. Se luo myymälästä kokonaisvaltaisen elämyksen, johon kuuluvat muun muassa valot ja valaistus, tuoksut ja yleinen tunnelma. Tavoitteena on saada luotua myymälässä käymisestä elämys, jonka vuoksi asiakas haluaa palata sinne aina uudelleen. Elämyksellisyys myös houkuttelee mielihyvää ja kokemuksia haluavia elämysshoppailijoita, joiden päämääränä ei välttämättä ole ostaminen, vaan kaupassa kiertely, nauttiminen ja uusien ideoiden kerääminen. Visuaalisesti houkuttelevat esillepanot ovat loistava tapa luoda uusia ideoita ja elämyksiä etenkin elämysshoppailijoille.

Visuaalisen markkinoinnin ohessa ostopäätöksiin vaikuttaa kaupassa käyntiin varattu aika. Mitä vähemmän asiakkaalla on aikaa käytössään, sen tehokkaammin hän haluaa sen käyttää. Silloin puhutaan rationaalisesta reitistä, eli asiakas usein etukäteen tietää missä mikäkin tuote on ja pyrkii käyttämään ajan mahdollisimman järkevästi. Tuttua reittiä nopeasti mennessään, hän myös saattaa helpommin sortua heräteostoksiin. Rationaalisen reitin vuoksi esimerkiksi ketjumyymälät, kuten ruokakaupat, ovat usein mahdollisimman saman näköisiä. 

Mikäli asiakkaalla on enemmän aikaa, hän usein haluaa vertailla tuotteita. Mitä enemmän aikaa on, sitä enemmän asiakas haluaa kulkea emotionaalista reittiä, eli saada useisiin aisteihin vaikuttavia kokemuksia. Ruokakaupassa tällaisia ovat esimerkiksi paistopisteen tuotteiden tuoksu, ja palvelutiski. Haasteeksi muodostuu kuitenkin se, että miten myymälä onnistuu palvelemaan sekä rationaalisen että emotionaalisen reitin kulkijoita.

Visuaalisen markkinoinnin tehtävät 

• Yrityksen ja sen tuotteiden esille asettaminen visuaalisesti näyttävästi.
• Yrityksen arvojen visualisointi.
• Yrityksen identiteetin visualisointi
• Yrityksen ja sen tuotteiden tunnetuksi tekeminen
• Tuotekuvan vahvistaminen.
• Yritysmielikuvan rakentaminen.
• Asiakkaan ostohalun vahvistaminen visuaalisin keinoin.
• Myynnin volyymin vahvistaminen yrityskuvan ja tunnettavuuden avulla.
• Kannattavuuden lisääminen myynnin volyymin avulla.

Visuaalisen markkinoinnin käyttökohteet

• Tuotteiden esillepano
• Näyteikkunamainonta
• Myymälämainonta
• Promootiot
• Tapahtumamarkkinointi
• Messut
• Näyttelyt sekä niiden mainonta
• Tuotekatalogien yms. kuvausjärjestelyt

Markkinointiviestintäketju

Visualistin työ on tärkeässä osassa kokonaisvaltaista markkinointiviestintäketjua. Onnistunut markkinointiviestintäketju yhdistyy joka käänteessä sekä luo saman tuotteen tai sanoman tehokkaan toiston. Aiemmin mainitsinkin, että tuo toisto luo tarjonnan ja siten osto tarpeen. 

Onnistunut markkinointiviestintäketju on siis seuraavanlainen:

1. Ilmoitukset, kuten mainokset ja sosiaalisen median vaikuttajien päivitykset
2. Näyteikkuna, ilmoitettu tuote näkyvästi esillä näyteikkunassa
3. Tuote / tuotteet myymälässä
4. Myymälämainonta kyseisestä tuotteesta
5. Asiakaspalvelu, sekä myyjän mahdollinen maininta kyseisestä tuotteesta

On myös tärkeää että markkinointiviestintäketju noudattaa samaa, tarkasti koordinoitua esillepanon ja visuaalisen viestinnän linjaa ja pysyy paikasta ja kanavasta riippumatta tunnistettavana sekä yhtenäisenä. Erilaisia viestinnän keinoja hyödyntämällä saadaan parhaiten välitettyä sama perussanoma useille eri kohderyhmille, kullekin ryhmälle parhaiten sopivalla tavalla.